päiväkirjaa kirjoittamaan. Syy tähän on lyhyt muisti ja miksi tallentaa materiaalia aivokoppaan kun sen voi tännekkin tehdä.

No aloitetaanpa sitten.

Joskus miettii näitä elämän tarkoituksia ja heinäkuun alussa oli epätoivo vallata ja se johtui putkimiehen käynnistä. Maalla kun asun ja omaa tupaa niin siinä on kaikenlaista mitä pitää muistaa ja hoksia. Syy miksi minä tätä miestä pyysin oli kaivo ja vesi. Arvelin että pumppuni oli rikki ja tästä johtuen pitäisi saada uusi. No uusi sitten laitettiin ja tilanne ei siitä korjaantunut. Putkimieheni vain kehotti soittamaan vakuutusyhtiöön ja minä soitin että nyt ei ole oikein oikein asiat.

Siitäpä lähti oikein iso ratas pyörimään kun hoksittiin että no senpä takkee se pumppu pyörii kun näyttää siltä että minulla on lattiakaivo... tuvan lattian alla. Epätoivoinoinen hetki, kaikki mahdolliset kauhukuvat, niin se on kauheaa.

Mies kävi mittaamassa ja märkää oli joka paikassa, siis kämppä kokonaan tyhjäksi. Siinä vaiheessa itku oli herkässä.Omakotiasujan kaikesta kauhein asia oli tapahtunut.

Perjantaina tuli mies purkamaan lattiat ja näky oli todella lohduton...Nyt tässä tulevalla viikolla sitten aletaan kuivattelemaan ja katotaan mitä pitää tehdä. Vakuutukset oli mikä korvaa mutta mikään ei korvaa sitä mielipahaa mikä tulee kun koti on aivan hajalla. Asumaan joudut toisten "nurkissa" tosin tämä ei ole ollenkaan paha vaihtoehto. TVK eli tavallista vakituisempi on minut ystävällisesti majoittanut ja peti on parisängyn puolikkaassa. Ei oikeastaan pöllömpi juttu mutta kyllä oma koti on aina oma koti.